Tuomarinkylän kartano muodostettiin 1700-luvun keskivaiheilla vanhan Tuomarinkylän talonpoikaiskylän paikalle. Tuolloin kartanon omisti majuri Magnus Brunow.

1781 Tuomarinkylän kartanon osti sotakamreeri Johannes Weckström.Hänen rakennuttamansa nykyinen päärakennus valmistui viimeistään 1790. Alkuperäissuunnitelman mukaisesti pihapiiri käsitti päärakennuksen lisäksi neljä symmetrisesti sijoitettua siipirakennusta. Kartano ja sen neljä siipirakennusta olivat Helsingin ensimmäiset kivirakennukset. Weckströmin aikana perustettiin myös kartanon upea ruutupuutarha.

Weckströmin jälkeen everstinna Anna Möller osti kartanon ja myi sen v.1845 veljelleen kauppias Jacob Kavaleffille. Kavaleff kehitti Tuomarinkylän kartanosta yhden Suomen suurimmista maanviljelystiloista. Kavaleff myi Tuomarinkylän kartanon Helsingin kaupungille 1917. Tuolloin maata oli 770 ha, josta viljeltyä peltoa oli 350 ha ja työntekijöitä perheineen 170 henkeä. Kauppakirja oikeutti suvun asumaan Tuomarinkylän päärakennuksessa 1950-luvulle saakka.

Ravintola Annan Kartano toimii kartanon siipirakennuksessa, joka on muinoin toiminut kartanon tanssisalonkina. Halusimme kunnioittaa kartanon historian ainoan naisomistajan, Anna Möllerin muistoa nimeämällä ravintolamme hänen mukaansa.

Tuomarinkylän kartano Päärakennus ja kahvilarakennus

Tekijä: Hakli Kari Ajankohta: 1970


Tuomarinkylän kartano. Päärakennus, kahvilarakennus lännestä nähtynä.

Tekijä: Hakli Kari Ajankohta: 1970


Tuomarinkylän kartano. Vasemmalla tilanhoitaja Thurman, oikealla tilanomistaja Jakob Kavaleff.

Tekijä: Tuntematon Ajankohta: n. 1900


Tuomarinkylän kartano. Sisäkkö Hilma Lehtonen ja maanviljelysneuvos Kavaleffin kesy susi Rusi kartanon pihalla.

Tekijä: Roine Oiva Ajankohta: 1920 -luku